Tähdet tähdet...

...luoksenne tahtoisin pois. Mikäli pitää tikkilistaa 27cragsissä, voi kiipeämilleen reiteille antaa tähtiä. Yhdestä kolmeen reitin hienouden mukaan. Jokaiselle tuo hienous on tietysti makuasia, mutta olen havainnut että vaikeus tuo helposti lisää tähtiä. Moni 8a onkin saanut noi kolme tähteä. Se kuinka siistiksi reitin kokee, tulee pääasiassa kiipeilykokemuksesta. Mikäli saat ultimate flow kokemuksessa kiivettyä reitin oman vaikustasosi yläpäässä, on tähtien saanti taattu. Toinen saman reitin kiivennyt napauttelee homman helposti ja toteaa että ihan ok, mutta tähdettä jäi.

Itse olen mieltynyt tähtien antoon seuraavasti:
-Yksi tähti:
  -Paras reitti kivellä/kalliolla, vaikkei muuten mikään mieltä päräyttävä kokemus.
  -Muutama hieno muuvi tai ote
  -Kannattaa tätä kokeilla
-Kaksi tähteä:
  -Parhaista reiteistä kivellä/kalliolla
  -Paljon hienoja muuveja
  -Hyvä kiipeilykokemus
-Kolme tähteä:
  -Parhaista reiteistä koko alueella 
  -Kaikki muuvit hienoja tai niin vaikeita että onnistuminen on suurta riemua
  -Mielestäni kannattaa tulla kauempaakin tämän reitin takia
  -Oma kiipeilykokemus erittäin hieno

Itse olen aikaisemmin antanut kolme tähteä Olhavan Kantille. Siitä, ansaitsiko se ne, en ole täysin varma. Sen kiipeäminen oli sellaista flow-fiiliksen ja keskity-älä-tipu kiipeilyn välimuotoa, niin ei välttämättä ole ihan selvä kuva koko reitistä. Toisaalta reitti on "vain" släbi, mutta toisaalta kiipeilykokemus, ilmavuus ja reitin maine jo tekee siitä erittäin hienon.

Nyt tässä taannoin kiipesin reitin ns. lähikalliolla, jolle annoin kolme tähteä. Siinäkin piti miettiä annako kolme, ansaitseeko reitti ne? Onko se niin hieno? Jos vain en ole vielä kiivennyt niin hienoja reittejä että ne on kaksi kertaa tuota hienompia. Toisaalta, mitä väliä, montako tähteä antaa, onko?

Reitti oli Outolintu 7a Havukkavaarassa. Se on lähes koko matkan jotain 10 asteen hänkkäävä, hyvillä otteilla ja hyvillä muuveilla varustettu reitti. Se siis sai mieletäni kolme tähteä. No entäs se kiipeilykokemus. Odotin vaikeuksia. Viime kesänä loppu tuntui mahdottamalta, kun en löytänyt otteita ja lisäksi reitti on tasaisen hänkki, eli voi pumppi tulla forkkuun. Nyt selvittelin muuvit jatkolta jatkolle jonka jälkeen lähetysyrkkä. Ja reitti meni heti. Mitä ihmettä? Reitti oli hieno, siinä piti levätä ja loppukruxissa piti olla tarkkana. Kokemuksena hämmentävää, mutta positiivisesti!

Toinen reitti mikä ansaitsee myös maininnan on Trontti Eetvart Notkossa. Sekin voisi ansaita kolme tähteä, mutta sai minulta nyt vain kaksi. Kokemuksena hieno. Reitillä koettiin onnistumisen hetkiä kruksikohtien voittamisesta sekä jännittäviä hetkiä väärän kokoisten camujen yrittäessä löytää sopivaa koloa. Mutta ehkä reitin hienous oli pelkästään tuossa keskikohdan kruksissa. Kokonaisuus ei ollut täyttä kymppiä, joten yksi tähti jäi varastoon.

Minkä tähden? No kolmen tähden...