Lämmin syksy ja terveet sormet on semmoinen yhtälö että boulderhommiin mieli tekee. Parit sisätreenitkin silloin tällöin on tehneet sen, että voimatasot on kohdillaan, joten on ollut suuri ilo käydä kivillä leikkimässä. Se fiilis kun asetat jalan smearing tyyppisesti kitkalle ja nouset sen varaan ja se pysyy. Tai krimppaat otteelta toiselle ja se pysyy. Tai kun mietit betaa, testailet ja lopulta onnistut. Hienoutta. No paljon on tietysti kiipeämättä jääneitä probleemia, mutta kaikkihan se on kotiinpäin. Kokemusta ja kokemuksia. Paljon enemmän sitä oppii reitistä joka antaa turpaan, kuin sellainen jonka saa fläshättyä. Helppo ymmärtää ihmisiä jotka käy pelkästään boulderilla. Minulle se ei riitä, mutta nyt on taas boulderinnostus päällä.
 |
| Eero ja Päivän Simo 6A Nunnanlahdessa - todella hieno |
 |
| Juha ja Sori 6A Nunnanlahdessa - tykkäsin tästä släbistä erittäin paljon |
 |
| Eeron ensinousemalla X marks the spot 6A+:lla Juha Nunnanlahdessa |
 |
| Kukonhärnääjä 7C (tai 7B+) Imatran Huhtasella, ei menny. |
 |
| Deadhead 7B Varkauden Superhänkillä, ei menny tämäkään. Moovit tehty, mutta kulutin kaikki paukut väärällä betalla. |
Oon koittanut 7B+ / 7C tasoa tavoitella. Sisällä kunto tuntuu kovalta, mutta se ei ole oikein siirtynyt ulkokiipeilyyn. Mutta älyttämän hauskaa on ollut vetää uusilla kivillä hieman vaativampia reittejä. Motivaatiot on taas löytynyt. Siitähän se kaikki lähtee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti