Jeah! Helpotus ja ilo on suuri kun sain tämän redpointtaus tuskailun päättymään. Tai no ei se ehkä tuskailua ole, vaan itse asiassa aika mielenkiintoista touhua, mutta ei sitä jaksais loputtomiin projektoida. Meikäläiselle kuitenkin köysigreidin kohotus reitillä
Prinsessa Diana 7b+ Vuorivaarassa. Hommahan lähti aika tuskaisesti käyntiin. Jatkojen vienti ei tuottanut lähetystä, eikä seuraavakan yrkkä. Olin jo vähä matalissa fiiliksissä kiipeilyn suhteen. Mulla oli ajatus pienestä jalkabetan muutoksesta. Aikaa oli kalliolla menny ja ehkä yksi tai kaksi yrkkää jaksais vielä. Ajattelin vaan että nyt pitää psyykata kruksiin kunnolla, siis reitillä ollessa, palauttelukohdassa ennen kruksia. Eli
Koposen tarinoista opittu runttu kehiin ja uusi beta salaisena aseena selvitin kruksimuuvin ja asetin vasemman jalan pienoiseen jammiin kohdassa jossa on aika pienet käsiotteet klippaupaikalla. Aikaisemmin manailin että en tuu kyllä jatkoa laittamaan tässä kohtaa, mutta nyt olin niin hyvin siinä, että mankkailin kädet! Eiku loppumuuvit ja eikun yhtä hymyä loppupäivä!
 |
| Lämpöä antaa mopolla tähtiin. © Filiz Çiçek |
 |
| Dianan lepokahvat © Edgar Cornejo |
 |
| Dianan kruksissa. © Edgar Cornejo |
Eli tämmöistä lokaalia kiipeilyä meikällä. Nyt vois siirtyä enemmän boulderoinnin pariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti