Jääkiipeilyä Mätäsvaarassa

Lieksan perukoilla on vanha kaivoskylä nimeltä Mätäsvaara. Sieltä löysin viime postauksessa kertomani jääputoukset. Putoukset ei liity kaivokseen, vaan ne ovat kasvaneet junaradan kallioleikkaukseen. No pari päivää löydöstä, niin eikun sinne hakkuja heiluttelemaan. 130 km autolla, parisataa metriä hankea ja ehkä puoli kilsaa junarataa pitkin, niin oltiin mestoilla. Todettiin että putouksen korkeus on 20 metrin luokkaa. Jäätä oli paljon ja se oli hyvälaatuista. Hyvin olisi voinut liidatakkin, jos osais ja pystyis. No me viriteltiin kahdet eri yläköydet. Ankkurit tehtiin puihin lisäköydellä. Itsellänihän ei ole jääkiipeilykamaa, mutta onneksi sain niitä vielä lainaan.

Luulenpa, että tästäkin lajista saa hyvän harrasteen. Nimittäin jos aloittais joskus liidaushommelit, ja ehkä mixtamättöä sekaan. Kunhan vaan sais metrejä vähän enemmän, kerta talvessa ei oikein riitä. Hyvinhän sitä ylös pääsee, mutta onhan se huoletonta ja huolimatonta huiskimista yläköydessä. No antaahan homman hautua, ehkä niitä jäärautaostoksi pitänee miettiä tosissaan ensi syksynä.

CAMP:in lainaraudat ja hiihtovaellusmonot, toimii moitteetta.

Kohta topissa.

Onhan se hauskaa. © Jari M.

Kun pääsimme takaisin autolle, huomattiin että penkka on sulanut ja auto hieman uponnut. No aikamme siinä lapioitiin ja veivattiin edestakaisin, käytiin jopa renkaiden alle puuta metsästä, mutta eihän se lähtenut. Eikun tarpomaan räntäsateessa lähimmälle talolle. Matkaa taisi olla lähemmäs kaksi kilometriä. Talon isäntä soitti traktorimiehen hätiin. Ja sieltähän se mobiili nousi ja kotiinkin päästiin.

Onneksi löytyy auttavia traktorimiehiä.