Big wall tekniikkatreenit Olhavalla

Jossain vaiheessa elämää tahdon kokea bigwall-kiipeilyn vaikeudet ja hienoudet. Vaikka en ole mikään korkeiden paikkojen friikki, jokin siinä seinällä elelyssä ja nousemisessa viehättää. Ja jos on haaveita, jotka kokee mahdolliseksi toteuttaa, sitä kohti sitten pienin askelin koittaa suunnistaa. En tiedä onko tämä mahdollista vielä tälle kesää aikataulujen ja elämäntilanteen takia. Ensimmäiseksi paikaksi luonnollinen valinta kokea usean päivän bigwall fiilikset on suunnata Stora Blåmannin pohjoisseinälle Norjaan.

Olhavareissun alkuperäinen idea oli tulla jo aikaisemmin keväällä jäiden aikaan. Ja oli tarkoitus myös kiivetä jotain teknoreittejä, mutta perushommien harjoitteluun meni jo sen verran aikaa että oikeat teknoreitit jäi odottelemaan. Kiipesimme kliinillä teknolla ja vapaakiipeilyllä (vaelluskengillä) helppoja reittejä.

Ensimmäinen asia oli tietysti portaledgen pystytys. Ledgehän me vuokrattiin Adventure Partnersilta. Koskaan en livänä moista ollut nähnyt. Yrityksen ja erehdyksen kautta saatiin ledge läjään ja ensimmäinen yö menikin teltta-alueen seinän juuressa. Siitäpä olikin hyvä seuraavana päivänä tehdä pienet haulaus- ja jumarointitreenit aamusta, sekä perus teknoilutekniikan kertaus. Iltapäivästä suunnattiin laatalle ja pystytettiin ledge Lenina-T ankkurille. Nyt ledgen pystytyksen vaikeusaste hieman nousikin seinällä roikuskelun takia. Lisäksi kaikki remmit tuntui olevan täysin sotkussa. Itsellä meinasi jo hermo mennä, mutta Eero onneksi jaksoi pysyä rauhallisena. Ja kyllähän se kasaan saatiin. Hienoahan se oli bisse ottaa ja unetkin onnistui hyvin.

Ensimmäinen yö portaledgessä

Haulaus- ja jumarointitekniikkaan tutustuminen.

Tricam ensimmäistä kertaa käytössä.

Salamateknoa

Lisää haulausta.

Viimein ledge kasassa, nyt selfieitä!

Eli ledgieitä

Viimeiset haulaamiset.

Hienot on taustat.

Ja eikun kotia.